Menossa KU:hun

Reunahuomautuksia Kari Norkolan kolumniin.

11.5. KU:n kolumnissaan "Tasapuolisuutta, var så god!"
Kari Norkolakin otti kantaa kaksikielisyys- tai pakkoruotsi-
keskusteluun.

"Ajatus on tyypillinen alemmuudentunnon ilmaus" kirjoitti
K.N. Vain kiihkomieliset svekomaanit väittävät että me
suomenkieliset olisimme alemmuudentuntoisia. Se siitä
"tasapuolisuudesta".

Kari Norkola kuten useimmat n.s. kaksikielisyyden
kannattajat ei huomaa olennaista asiaa. Kaksikielisissä
perheissä lapset tulevat kaksikielisiksi puhumalla kotona
ruotsia ja pihalla suomea. Heille kaksikielisyys on lahja
josta voitaisiin vaikka verottaa lahjavero. Suomenkielisille
ruotsin oppiminen on vuosien riesa ja painajainen.

Norkola ja minä olemme joutuneet oppimaan ruotsinkielen ja
minulle siitä oli joskus jopa selvää hyötyäkin. Mutta jos me
olemme joutuneet kuluttamaan aikaa ja energiaa kieleen, jota
nykyään ei juuri kukaan Suomessa tarvitse, niin pitääkö
nykynuorisonkin?

K.N. vertaa ruotsinkieltä Suomessa marinkieleen Marin tasavallassa.
Vertaus vähintäänkin ontuu. Suomenruotsalaisia on 5 % mutta
mareille kieli on ollut ainoa kunnes NL ja sen jatke Venäjä ovat
jyränneet ja jyräävät kieltä pois maailmankartalta. Tietääkseni ei
missään eikä koskaan Suomessa ole kielletty puhumasta ruotsia.

Raimo Puisto
Kellokoski
Tuusula