Kopioin tänne lehtijuttujani. Niiden kauttahan selviää mitä ajattelen.
Kellokkaassa 9.11.
RUOTSINKIELEN MERKITYKSESTÄ SUOMESSA
TOIMITTAJA Jenny Suuornen oli kierrellyt erilaisissa palveluyrityksissä testaamassa miten hyvin saa palvelua ruotsinkielellä. "Service på svenska") Kellokas 6.11.
Muutama reunahuomautus. Kaikissa median välittämissä uutisissa kerrotaan ruootsinkielisten määräksi 5,5%. Ei kuitenkaan kerrota, että kuka tahansa voi ilmoittautua ruotsinkieliseksi ja luvussa on mukana Ahvenanmaa.
Olisi relevanttia tietää kuinka monta % suomeruotsalaisista ei osaa suomea. Oletan että luku on paljon alle yhden prosentin.
Laki antaa ruotsinkielisille oikeuden vaatia palveluja ruotsiksi, mutta eikö voitaisi kysyä, miksi pitää vaatia jos osaa täydellisesti suomea? On alettu kyseenalaistaa subjektiivinen oikeus vaatia lapsille tarhahoitoa. Se on kuitenkin perheelle tärkeämpi asia.
Toimittaja voisi tehdä toisen kyselykierroksen ja kysyä ruotsinkielisiltä, miksi eivät palvelut suomeksi kelpaa, jos hyvin suomea osaavat?
Raimo Puisto
Kellokoski
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Suomessa on sellaisia ihmisia viela tanaan jotka parjaavat HUONOSTI suomeksi mutta jotka eivat saa palveluja ruotsiksi. Onko tama mielestasi oikein. Vastaus blogissa kiitos.
Sina parjaat ruotsiksi, en tieda kuinka hyvin, mutta mita mielta olisit jos joutuisit esimerkiksi sairaalaan eika siella kukaan puhuisi muuta kuin ruotsia?
Post a Comment